TUOREET UUTISET: Kaleva | Helsingin sanomat | Aamulehti | Kainuun sanomat | Iltasanomat | Iltalehti | Sää |

Perfektionisteja & vetkuttelijoita

Kun Oulun yliopiston opiskelija hakeutuu opintopsykologin vastaanotolle, eivät hänen opintonsa yleensä etene halutulla tavalla. Ongelma on huomattavan usein aikataulutuksessa.

”Kahdeksan tuntia ajatustyötä, kahdeksan vapaa-aikaa ja kahdeksan nukkumista.” Se on opintopsykologiharjoittelija Lauri Östmanin nyrkkisääntö hyvään ajankäyttöön. Mutta eihän tuollaista ideaali-ihmistä voi olla olemassa?

Östmanin mukaan tuntien laskeminen ei olekaan oleellista. Ihmiset ovat erilaisia, joten yksi ja sama tapa jaksottaa ajankäyttöä ei sovi kaikille. ”Jos ajankäytössä tulee ongelmia, kannattaa tuota 8+8+8-mallia kuitenkin miettiä ikään kuin pohjana. Jos on siitä todella kaukana, saattaa siitä saada apua.”

Östmania pidempään Oulun yliopiston opintopsykologin hommia hoitanut Päivi Räty pitää Östmanin tavoin tärkeänä, että aikataulut tehdään yksilöidysti.

Vaikka jokainen aikatauluongelma on yksilöllinen, sekä Östman että Räty suostuvat jakamaan aikatauluongelmien kanssa painivat kahteen ryhmään: itsensä uuvuttaviin perfektionisteihin ja vetkuttelijoihin.

”Moni opintopsykologin luo hakeutuva on pärjännyt hyvin koulussa. Johonkin asti itsensä kirittäminen on hyväkin ominaisuus”, Östman sanoo. Perfektionistit ovat pohjimmiltaan tottuneita suorittajia, joten kynnys avun pyytämiselle voi olla kova. ”Siinä pitää myöntää, että en pärjääkään.”

”Moni on myös tietynlainen ahmija, joka ottaa vastaan tehtäviä, eikä osaa sanoa millekään ei”, Räty lisää. Toisessa ääripäässä ovat vetkuttelijat, hienommin sanottuna prokrastinaation eli aikaansaamattomuuden oireista kärsivät.

Koko laitoksen ongelma

Ongelma on yliopistossa verraten yleinen, eikä ulotu pelkästään opiskelijoihin. Henkilökuntaankin kuuluvilla on taipumuksia herkkyyteen tulla vetkuttelijaksi.

”Se on rakenteellinen ongelma yliopistossa. Sanon monille, että ottakaa kursseja, joihin liittyy pakollisuutta. Useilla älli riittää, mutta vapaus ei sovi”, Räty toteaa.

Vetkuttelijoiden kanssa opintopsykologit menevät usein heti kättelyssä käytännön kysymysten äärelle. Kun aletaan selvittää, kuinka paljon vetkuttelusta kärsivät käyttää aikaansa opiskeluun, kokevat opiskelijat heurekoita. ”Suuri osa heistä on tehnyt lukiossa huomattavasti enemmän töitä opiskelujen eteen. Prokrastnaatiolle on erittäin helppoa sokeutua”, Räty sanoo.

Yhden opintopisteen eteen pitäisi tehdä keskimäärin 27 tuntia töitä. ”Monen kanssa huomaamme, että töitä tulee tehtyä esimerkiksi vain muutama tunti päivässä. Ei opintojen siinä tapauksessa kuulukaan edetä. Jos opiskeluun käyttää aikaa 30-40 tuntia viikossa, opinnot kyllä etenevät.”

Vetkuttelemaan ajautuu monenlaisia ihmisiä, mutta yhdistäviäkin tekijöitä on. Yliopisto-opiskelijoiden elämänvaiheeseen liittyy usein monia kriisejä. Kun on menossa useampi kriisi samaan aikaan, tulee tilanteesta vaikea. ”Se on enemmän sääntö kuin poikkeus, että opiskelijalla on jokin elämän kriisivaihe menossa. On itsenäistymistä, omille muuttoa ja parisuhdetta”, Östman selventää.

Vetkuttelukierteeseen joutumista edesauttaa tunne ryhmään kuulumattomuudesta. ”Killat ja ainejärjestöt ovat aloittelevalle opiskelijalle identiteetin kannalta tärkeitä”, Östman jatkaa.
”Ilman yhteisön tukea yliopisto-opiskelija on helposti kuin omillaan isossa tehtaassa”, Räty komppaa Östmanin mietteitä.

Räty kohdistaisi katseita myös tietotekniikkaan, tai paremminkin siihen, miten tietotekniikkaa käytetään. ”Monille se on valtava ongelma. Kun on yhtä aikaa auki televisio ja netti, usein siis Facebook, ja yrittää vielä samaan aikaa siivota ja lukea tenttiin, niin yleensä mistään ei tule mitään.”

Liikaa keskeytyksiä

Rädyn mukaan annamme keskeyttää itseämme liian usein. Kiire tulee juuri siitä, ettei anna itselleen mahdollisuutta keskittymiselle. ”Neuvoni olisi, että aikaa pitää ottaa. Pitää esimerkiksi päättää, että avaa netin tänään aikaisintaan kello 18.”

Työelämässä työkyky on taikasana, josta puhutaan paljon. Räty ja Östman pitäisivät tärkeänä, että myös opiskelukyvystä pidettäisiin meteliä. ”Opinto- ja työterveyspsykologin työtehtävät ovat hyvin lähellä toisiaan”, Lauri Östman sanoo.
 

 

Lukujärjestys toi oivalluksen

Oulun yliopistossa kirjallisuutta opiskeleva Annika Jukkola joutui ongelmiin aikatauluttamisen kanssa viime vuoden alussa. ”Olin fuksi, joka halusi miellyttää kaikkia. Kaikki tuntui menevän hyvin. Olin päässyt yliopistoon, aloittanut työt ja ihmissuhdeasiat olivat kunnossa.”

Omien tavoitteiden asettaminen aiheutti kuitenkin ongelmia. Hän vaati itseltään liikaa. ”Ajattelin, että minun pitää päästä kandidaatiksi kahdessa vuodessa. Olin vielä ottanut paikan vastaan Kultun (Oulun yliopiston kulttuuritieteiden opiskelijoiden ainejärjestö) hallituksessa. Olin kuin iso solmu, joka on vedetty liian kireälle.”

Jukkola oli sokea liian tiukoille aikatauluille ja itsensä piiskaamiselle, kunnes alkoi oirehtia fyysisesti. ”Aloin nukkua huonosti, sydän hakkasi. Ruokakaan ei tuntunut menevän alas. Kotona en saanut oikein mitään aikaiseksi.”

Vapaa-ajan erottaminen tärkeää

Opintopsykologilta Jukkola sai eväitä ajatella ajankäyttöään uusiksi. ”Ymmärsin, että minun pitäisi olla armeliaampi itselleni. On tärkeää erottaa vapaa-aika ja opiskelu. Muuten ajankäyttö ei ole tehokasta. Minulle lukujärjestys on ollut tosi loistava”, Jukkola sanoo.

Stressaajasta ei tule noin vain ihmistä, joka osaisi ottaa kaiken rennosti. Jukkola on kuitenkin opetellut pois ylitunnollisuudesta. Nykyään hän harrastaa, pitää vähintään yhden täysin opiskeluista vapaan päivän viikossa ja jaksottaa vapaa-aikansa ja opiskelunsa toisistaan erilleen.

”Itsensä piiskaaminen on liian helppoa. Sen haluaisin sanoa kaikille ongelman kanssa painiville, että ihmisillä pitäisi olla elämissään asioita, joista nauttia.”
 

Kirjoittaja: 
Ville Koivuniemi
Kuvat: 
Harri Filppa

Tämän termin mukaisia kirjoituksia ei tällä hetkellä ole.

Julkaise syötteitä
YLIOPPILASLEHDISSÄ YMPÄRI SUOMEN
    Uljas
  • Gene Sharp: Väkivallattomuus
  • The Jimi Hendrix Experience: Axis: Bold As Love
  • Nick Drake: Five Leaves Left
  • Joni Skiftesvik: Valkoinen Toyota vei vaimoni
  • Matti Mäkelä & Tero Tähtinen: Vanha metsuri ja metsähippi
  • Oulun yliopiston ylioppilaskunta
  • OYY ottaa kantaa: Kesäyliopiston toiminta-avustus on taattava!
  • Hae OYY:n talousvaliokuntaan!
  • Vko 48: Tutkijoiden kammiot auki – osallistu Tutkimus tutuksi -tempaukseen 25.-26.11.! / Welcome to Amnesty’s study group!
  • Vko 47: Kysy opintotuesta to 20.11. / Feedback Day 18.11.
  • Edustajiston kokous 9/2014
  • Ylioppilaslehti
  • Let There Be Valkee – How a Finnish startup managed to fool everyone
  • Editorial: Finnish feminism is broken
  • Ylioppilaslehden innovaatiostrategia
  • Pääkirjoitus: Feminismi on rikki
  • Ei nouse
  • Ainolehti
  • Laserkeilaa itsesi ulos luokkahuoneesta – Ainon vaihtoehtoinen opinto-opas
  • Kolumni: Pullistelevat jupit pilaavat liikunnan ilon
  • Papanat uhkaavat kampusta
  • Akateeminen vanki
  • Eväsretkellä – Aino kävi leipäjonossa
  • TaSa - Talousasiaa opiskelijoille
  • Kela perii takaisin opintotukia – joka neljännen ei ehkä tarvitse maksaa
  • Kuva koulusta Facebookiin– opiskelija erotettiin väliaikaisesti
  • Laivayhtiöt taktikoivat asiakaseduilla
  • Opiskelijan pikaeväät: yhdeksän pussinuudelia testissä
  • Au pair voi tulla kalliiksi