Opiskelijan kohtaa yllättävissä paikoissa. Kaupan kassa tai hampurilaispaikan myyjä saattaa hyvinkin olla korkeakouluopiskelija, joka opintojen viivästymisen uhallakin on pakotettu hankkimaan elantonsa työmarkkinoilta.

Joskus pistää vihaksi. Tiedättehän, sillä tavalla kuohahtaen. Näkökenttä vaahtoutuu punaiseen valoon, ja se kuuluisa mittari heilahtaa. Kierrokset hyppäävät tappiin. Kuvitteellinen volanappi kääntyy kohti kaakkoa sellaisella vauhdilla, että korvissa soi.

Ensimmäisenä syksynäni Oulun yliopistossa onnistuin hukkaamaan lompakkoni kahdesti. Polkupyöräni varastettiin. Reikussa tuli turpaan. Liityin poliittiseen opiskelijajärjestöön ja sain sukupuolitaudin (viimeksi mainituilla asioilla oli syy-yhteys). Kyllä parikymppinen nuorimies tuollaisista hölmöilyistä helposti selviää.